Uratarinat
Vatupassin Nurmeksen vuokraamopäällikkö Timo Pitkänen on ensimmäinen firmasta eläköityvä työntekijä. Mehevästä naurusta ja sosiaalisesta luonteesta tunnettu Timppa on tehnyt pitkän uran rakennustarvikkeiden parissa ja oli elintärkeä palanen Vatupassin Nurmeksen myymälän perustamisessa.
– Työura on kyllä tosi pitkä. Aloitin jo 15-vuotiaana taimenistutuksessa ja siitä se lähti. Koulut kävin välissä ja valmistuin kärkisorvaajaksi, mutta niitä töitä en oo tehny päivääkään. Rakensin taloja ja työskentelin Helsingissä ja Tampereella, kunnes päädyin Nurmekseen. Eläkä kysy miksi, vieläkään en syytä tiiä, Pitkänen hekottaa.
Vatupassille Timppa päätyi oman aloitteensa kautta.
– Olin vuonna 2003 töissä kilpailijalla ja asiakkaat kyselivät alvariinsa, että miksi ei täältä Nurmeksesta saa järkevästi vuokrattua kalustoa. Minä sitten soitin Törmälän Jukalle Joensuuhun, vaikken miestä ollut edes tavannut. Jukka tuli heti seuraavana päivänä paikan päälle ja sovittiin siltä istumalta myymälän perustamisesta. Parin viikon päästä se jo pyörikin. Luottoa löytyi Törmälöiltä, vai halusivatko vaan päästä kovasta kilpailijasta eroon, Pitkänen päästelee.
Työuran parhaita hetkiä muisteltaessa nauravainen mies vakavoituu. Parasta työssä ovat olleet oma vapaus sekä asiakkaat ja työkaverit. Pitkänen on ympärillä olevista ihmisistä vilpittömän kiitollinen.
– Päivääkään ei ole harmittanut, että soitin Jukalle. Oon hyvin sosiaalinen ihminen ja työn kautta on tullut tuttuja Kajaanista, Lieksasta, Kuopiosta ja ties mistä. Kun Kuhmoon menee tapaamaan asiakasta, niin siellä heti nousee monta kättä tervehdykseen. Myös meidän myymälän työporukka on aivan mainiota ja heidän seurassa viihtyy. Aina on mukava tulla töihin ja sama fiilis on koko sakilla.
Vatupassin ensimmäiselle eläköityvälle jää työrupeamasta hyvät muistot. Vatupassista kysyessä Timppa toteaa jämäkästi: ”Se on hyvä firma”. Erityisen lämpimästi hän muistelee työnantajan suhtautumista Pitkäsen perheen kohtaamaan kohtalokkaaseen onnettomuuteen.
– Elämän varrella on ollut kaikenlaisia sattumuksia, joista pojan onnettomuus on ollut kamalin. Jukka ja firma olivat todella hyvin tukena vaikeassa tilanteessa, siitä ei voi kuin kiittää, Pitkänen toteaa syvällä äänellä.
Uran varrelta on tarttunut myös monia erittäin hauskoja tarinoita, joita Timppa muistelee vedet silmissä. Mutta ne jätetään suosiolla eläkeviikkojen saunailtoihin.